Palvelujen tuotteistamisen käsikirja

Valikko Siirry sisältöön
  • Etusivu
  • Mitä on tuotteistaminen?
    • Mitä on tuotteistaminen?
    • Tuotteistamisen hyötyjä
    • Mitkä palvelut kannattaa tuotteistaa?
    • Tuotteistamisen tavoite
    • Lähteitä
  • Tuotteistamisen toteutus
    • Tuotteistamisen toteutus
    • Palvelun kuvaaminen
    • Esimerkkejä palvelumalleista
    • Ketkä osallistuvat tuotteistamiseen?
    • Henkilöstön osallistuminen
    • Asiakkaan osallistuminen
    • Tuotteistamisprosessi
    • Lähteitä
  • Menetelmiä
    • Menetelmiä osallistavaan tuotteistamiseen
    • Menetelmien periaatteita
      • Vuorovaikutus
      • Refleksiivisyys
      • Tarinallisuus
      • Visuaalisuus
    • Ohjeita työpajan järjestäjälle
    • Selkeytä tavoitteet
      • Tarina vision viestimisessä
      • Täsmentyvät keskustelukierrokset
    • Kartoita nykytilanne
      • Arvohavaintoja asiakastarinoista
      • Asiakastarinoista kokonaisuuksien ymmärtämiseen
      • Omista kokemuksista faktoiksi
    • Ravistele näkemyksiä
      • Uusia ajatuksia analogioilla
      • Tietoiskut
      • Asiakkaan kontekstikylpy palvelulle
      • Eläytyvä tarinointi
      • Ideoiva tarinointi
    • Muodosta ja kiteytä yhteinen näkemys
      • Asiakastarpeesta yhteinen ymmärrys
      • Ihannemalli prototyypiksi
      • Hissipuhe
      • Kiteytys tarinaksi
    • Arvioi ja simuloi lopputuotosta
      • Ideoiden priorisointi investoimalla
      • Kehittävä simulointi
      • Arvioiva kokeileminen
  • Esimerkkejä työpajoista
    • Esimerkkejä työpajoista
    • Asiakkaan osallistaminen Lähitapiolalla
      • Asiakkaan tilanteen analysointi LähiTapiolalla
      • Asiakastarpeista uusiin näkökulmiin LähiTapiolalla
    • Tuotteistamisprosessin kehittäminen QPR:llä
      • Kokemuksia tuotteistamisprosessiin QPR:llä
      • Asiakastarpeiden priorisointi QPR:llä
      • Asiakastarpeiden keräämisen malli QPR:lle
    • Pilotista tuotteistettuun palveluun Innotiimillä
      • Käsikirjan ideointi Innotiimillä
      • Konsulttien kokemusten tarkastelu Innotiimillä
      • Innotiimin asiakaskokemuksista arvohavaintoja
    • Uuden palvelun kehittäminen Elisalla
      • Elisan palvelusta ihannemalli
      • Asiakastarpeiden ennakointi Elisalla

Visuaalisten menetelmien taustaa

Visualisoinneilla pyritään konkretisoimaan ja jäsentämään ideoita ja kommunikoimaan niitä muille. Visualisoinnit stimuloivat aivoja ja niiden avulla helpotetaan odottamattomien ja vaikeasti kuvattavien ideoiden yhteiskehittämistä. Diagrammit, kaaviot, prototyypit, kuvat ja videot elävöittävät ajatuksia ja helpottavat ideoiden ja niiden vaikutusten yhdessä kehittämistä ja viestimistä.

Visualisointi tukee tuotteistamista neljästä näkökulmasta:

  • Konkretisointi: idea saadaan helposti käsiteltävään muotoon mallintamalla se kuvaksi, kaavioksi tai prototyypiksi. Visualisointi helpottaa myös vaikeasti kuvattavien ideoiden viestimistä toisille – esimerkiksi asioiden vaikutuksia toisiinsa on helpompi jäsentää ja arvioida kaaviona ennen niiden pukemista sanoiksi.
  • Yksinkertaistaminen: visuaalisuus yksinkertaistaa ideoita. Moniulotteisenkin palvelun pääpiirteet voi nopeasti hahmottaa yhtenä kuvana. Yksinkertaiset mallit auttavat tuotteistajia muistamaan ja pitämään mielessä palvelun eri ulottuvuuksia, mikä helpottaa yksittäisten elementtien kehittämistä ja niistä keskustelua. Yksinkertaistamalla pääviestejä visuaalisiksi malleiksi voit nopeuttaa kehittämistyötä ja lopputuotosten viestintää.
  • Ajattelun stimulointi: Eri kuvaustapojen yhdistely haastaa miettimään palvelun ulottuvuuksia uudella tavalla. Visuaaliset mallit voivat paljastaa palvelun puutteita tai kehittämismahdollisuuksia. Työskentelyn vaiheistaminen eri menetelmin, esimerkiksi muokkaamalla palveluajatukset ensin tarinoista prototyypeiksi ja kuvaamalla syntyneet ajatukset taas kuvina ja kuvauksina pakottaa työstämään palveluajatusta monesta eri näkökulmasta.
  • Yhteistyö: Visuaalisten mallien tärkeintä antia on yhteistyön helpottaminen. Erilaiset visualisoinnit toimivat materiaalina (ns. boundary objects), joka on helppo jakaa ja jota on helppo yhdessä työstää. Ne auttavat kehittämään ideoita myös sellaisessa ryhmässä, joiden osallistujat tulevat eri konteksteista ja jolla ei siksi ole yhteistä palveluliiketoiminnan termistöä. Visuaaliset mallit auttavat myös yhteistyön motivoinnissa ja fokusoinnissa. Kun ryhmällä on yhteisen työstämisen kohteena visuaalinen tai fyysinen malli, se ohjaa ryhmän jäseniä kohdistamaan energiansa mallin kehittämiseen (object of action). Kun malli on valmis, tämä motivoiva vaikutus lakkaa, mutta silloin käsillä on jo yhteinen ymmärrys.
  • Muistaminen: Visualisoinnit ovat myös helposti tunnistettavia pitkänkin ajan kuluttua. Kuvien avulla voi palauttaa mieleen paljon yksityiskohtia, joita ei välttämättä ole keskusteluista saatu kirjattua paperille.

Visuaalista kuvaamista kannattaa hyödyntää jokaisessa tuotteistamisprosessin vaiheessa eri menetelmiin linkittyneinä. Esimerkkejä erilaisten kuvaustapojen käytöstä löydät seuraavista menetelmistä:

  • Syy-seurauskaaviot asiakkaan pulmien mallintamisessa ja ihannepalvelun ideointi fyysisen prototyypin avulla nostavat esille erityisesti konkretisoinnin ja yhteistyön tukemisen tuotteistamisessa.
  • Asiakasarvon ulottuvuuksien jäsentäminen taulukkomuodossa pakottaa jäsentämään tuttua asiaa uudella tavalla erilaisista näkökulmista ja stimuloi ajattelua.
  • Työpajan tuotoksia kiteyttävien hissipuheiden videointi pakottaa yksinkertaistamaan työpajan tärkeimmät tulokset.

Edelliselle sivulle: Tarinamenetelmien taustaa
Seuraavalle sivulle: Ohjeita työpajan järjestäjälle

Facebook Google+ Twitter Reddit LinkedIn Pinterest

Etsi sivustolta

Tietoja sivustosta:
LEAPS-projekti
Copyright © LEAPS-projekti
Make: A WordPress template The Theme Foundry
  • Twitter
  • Sähköposti
  • RSS