Refleksiivisyyden taustaa

Refleksiivinen ajattelu tai reflektointi tarkoittaa asioiden harkitsevaa pohtimista ja suhteuttamista muihin asioihin. Vaikka päivittäiset asiakasprojekteihin liittyvät ratkaisut vaativat nekin reflektiivistä pohdintaa, tuotteistamisessa refleksiivisyys merkitsee uusien näkökulmien hakemista laajempiin kokonaisuuksiin. Tuotteistamismenetelmät voivat toimia peileinä, joiden avulla palveluun löytyy uusia näkökulmia. Refleksiivistä pohdintaa voivat olla esimerkiksi seuraavat:

  • Nykyisen tilanteen suhteuttamista menneeseen ja tulevaisuuteen. Etenkin jatkuvasti kehittyvissä, osaamisintensiivisissä palveluissa voi olla vaikea tunnistaa uusia, toistettavissa olevia aihioita, ellei palveluntuottajilla ole mahdollisuutta pysähtyä analysoimaan projektien kehittymistä ja niissä opittuja asioita.
  • Toisten roolin eläytymistä. Esimerkiksi asiakasymmärrys voi merkitä palvelun merkityksen ymmärtämistä asiakasorganisaation toiminnassa ja kulttuurissa tai oman toiminnan näkemistä asiakkaan silmin.
  • Oman palvelun suhteuttamista kilpailijoiden palveluihin, yleisiin palvelumalleihin tai täysin eri tyyppisiin palveluihin.

Keskeistä reflektoinnissa on etäisyyden saaminen nykyiseen tilanteeseen. Koska refleksiivisyys nojaa monipuoliseen tietoon ja aiempiin kokemuksiin, sitä edesauttaa eri näkemysten, kokemusten ja johtopäätösten tuomista yhteiseen keskusteluun. Eri rooleissa toimivien ihmisten tuominen samaan keskusteluun on paras tapa saavuttaa monipuolinen keskustelu. Reflektointia edistää myös konkreettisesti oman ajan ja paikan ottaminen tuotteistamistyölle niin, että mieli pääsee irtautumaan päivittäisestä liiketoiminnasta ja uusia assosiaatioita on helpompi löytää. Etäisyyden ottaminen tuotteistettavaan palveluun auttaa ajattelemaan laajemmin, suhteuttamaan palvelua eri asioihin, rakenteisiin, prosesseihin, yrityksiin, toimijoihin. Refleksiivinen tuotteistamisen menetelmä siis muuttaa palvelun tarkastelun suppeasta palveluprosessien mekaanisesta kehittämisestä palvelun roolin, hyötyjen ja aseman tarkasteluun yrityksessä ja asiakkailla.

Refleksiivisyys ja vuorovaikutus tukevat toisiaan. Vuorovaikutuksessa työpajoihin osallistuvat jakavat tietoa ja luovat uusia merkityksiä. Refleksiivisyys puolestaa on jokaisen osallistujan kykyä tuoda oma tietonsa, ajattelunsa ja ideansa vuorovaikutukseen ja sitä kautta tuotteistamiseen. Refleksiivisyyden periaate laajentaa nykytilan kartoitusta, voimistaa ajattelun ravistelua ja syventää yhteisen näkemyksen muodostamista.

Refleksiivisissä menetelmissä pyritään lisäksi käyttämään malleja, analogioita ja työskentelyn vaiheistusta, joilla osallistujien ajattelua laajennetaan ja pakotetaan uusille urille. Varaudu siihen, ettei palvelusi näytä enää sen jälkeen samalta!